Paljain jaloin (liite 5)

Sivulta 103 löytyvä runo ja ensimmäinen niistä lukuisista esiintymistä, joissa teoksen nimi mainitaan kokonaisuudessaan, vaikka muitakin, lyhyempiä variantteja kirjasta löytyy.

Otsikko on tietenkin raamatullisilla viitteillä ladattu. Kun Herra ilmestyi palavan pensaan muodossa Moosekselle, sanotaan että tämä liikkui erämaassa nimenomaan paljain jaloin. Ja totta kai myös Jeesus levitti sanaansa paljasjalkaisena.

Toisinaan kristityn ihmisen paljasjalkaisuutta on ollut vaikea hyväksyä konkreettisesti. Esimerkiksi Caravaggio (1571-1610) aiheutti tuohtumusta kuvatessaan pyhimyksensä paljain, likaisin jaloin. Erityisen kauhistuttavaa ja häpeällistä oli, kun tämä maalasi itsensä Neitsyt Marian paljasjalkaisena.

Janne (Johannes) Kortteisella "palava pensas" liittyy omiin henkilökohtaisiin muistoihin, arvatenkin lapsuuden pihapiirin todellisiin viinimarjapensaisiin, joiden symbolinen merkitys on vasta myöhempää perua. Mutta myös sanalla "viini" on raamatullinen kaiku, samoin kuin "marjalla", joka vaikka onkin ikivanha omaperäinen suomen sana, esiintyy myös erisnimessä Marja, Marian kotoisena muunnoksena.