3382 GF 75
Merkkijonon relevanssi? Oikean vastauksen antaneelle uutta runoutta (tai jos vastausta ei löydy, paras tarina voittakoon).
Edit: Kuten kommenteistakin käy ilmi, kilpailu on ratkennut. "Oikeaa" vastausta haettaessa ilmeni kaikennäköistä kummallista.
Elokuvasta napatun still-kuvan perusteella Thunderbirdin rekisterinumero näyttäisi olevan 3382 GS 75 eikä siis 3328 GF 75, vaikka elokuvan ääniraidalla, käännösteksteissä ja dialogin englanninkielisessä transkriptiossa puhutaan nimenomaan F:stä. Sen sijaan esim. latviankielisessä versiossa numerot ovat kyllä paikallaan, mutta omituista kyllä kirjaimet puuttuvat, kun taas tässä toisessa englanninkielisessä, samoin kuin tshekinkielisessä versiossa F:n paikalla on M.
Miksi edes vaivautua kysymään mitään näin itsestään selvää? Toki myönnän, että tarvitsin apua dekoodaamiseen, muuta kuka tahansa frankofiili osaisi vaikka keskellä yötä sanoa, että kyseessä on tämä kirjallinen teos:
ReplyDeleteSand, George
Histoire de ma vie. I / George Sand ; presentation et notes par Damien Zanone ; [S.l.] : GF Flammarion, cop. 2001
Vitsi on tietenkin siinä, että Ranskan kansalliskirjasto (http://www.bnf.fr/fr/acc/x.accueil.html) käyttää b-tietokannassaan kustantantamotunnuksia, joista kirjaimet "GF". Aineistoluokka ja hyllykohta onkin sitten samalla tavalla merkityt kuin a-tietokannassakin, mistä johtuen pääsin nopeasti teoksen jäljille.
Oho, tämähän menee kiintoisaksi. Vastaus on ehkä "oikea", muttei valitettavasti se jota etsin. Jännä se on joka tapauksessa, ja voi olla että sillä on relevanssia myös suhteessa minun tarkoittamaani.
ReplyDeleteMutta annetaan vielä toisillekin hetken mahdollisuus. Sinulle kuuluu kuitenkin ylimääräinen bonusopalkinto (ilmoitan myöhemmin vaihtoehdoista).
Aksu: Palkintosi voit valita seuraavista:
ReplyDeleteHaapala, Termini
Haasjoki, Pääskynen ja lepakko
Salmela, Yhtä ja samaa
Viikilä, Runoja II
Löytyykö niistä joku mieleinen?
Ai samperi, löytyy tietysti! Viikilän RunojaII sai Jyväskylän kampusalueella kiitollisia luonnehdintoja (tarkemmin kirjallisuuden laitoksella eräässä työhuoneessa ns. asiantuntijapiireissä), ja noista en sitä oo vielä ees lukenut.
ReplyDeleteVarmennukseksi kuitenkin vielä: saatoin rintaäänellä antamassani vastauksessa vetää muutamia mutkia suoriksi, joten mikäli vastaukseni toteennäyttäminen ja valalle meno edellyttää palkinnon saamista, joudun tuottamaan ainakin pienoisen pettymyksen - ehkäpä tässä tapauksessa kyseeseen tulee vain teoksen lainaaminen?
Ei, ei, ei. Tässä kisassa kaikki keinot ovat sallittuja, jopa "tietäminen".
ReplyDeleteJa palkinnon olet toden totta ansainnut, odotapa vaan kun kuulet "oikean" vastauksen.
Laita mulle osoitteesi niin lähetän kirjan sulle postitse tuota pikaa.
À bout de souffle?
ReplyDeleteReijo: Mä luotin suhun. Eli onneksi olkoon, oikea vastaus.
ReplyDeleteKyseessä on siis Michel Piccardin (Belmondo) varastaman Thunderbirdin rekisterinumero Godardin elokuvassa Viimeiseen hengenvetoon. Ajattelin, että sillä saattaisi olla "merkitystä", koska poliisi joka sen sanoi Patricialle (Seberg) kirjoitti hetkeä myöhemmin paperille myös puhelinnumeronsa "Danton 01-00".
Minä toimin tässä täysin intuitiivisesti, mutta Aksun vastauksen perusteella kuka tietää vaikka myös rekisterinumero olisi täysin harkittu. Komea sattuma joka tapauksessa. Story of my life. Vau!
Löytyykö listasta sinullekin sopiva? (Myös toinen Viikilä löytyy, jos valinta osuu siihen.)
No joo, kyseessä taitaa olla vain onnekas sattuma, koska tuon Aksun mainitseman kirjan ilmestymisvuosi on 2001. Mutta näinhän se menee: kaikella on merkitystä, olivatpa intentiomme mitkä tahansa. Kirjoitus työntää merkitystä edellään, vai miten se meni.
ReplyDeleteMutta kääk! Ton Thunderbirdin rekkari näyttäisi olevan 3382 GS 75: http://img316.imageshack.us/i/snapshot200607021932206uq.jpg/ Muuten olisin tietysti ehdottanut sitä jo eilen...
ReplyDeleteKerran sain Pariisintuliaiseksi International Herald Tribunen saatesanoin, että näitähän jaettiin siinä elokuvassa josta sinä tykkäät.
ReplyDeleteYhteyden selvittämiseksi tosin Google Books oli avuksi, ihan rekisterinumeroita myöten ei elokuva ole mieleen piirtynyt.
Palkintotoiveena olisi Salmelan Yhtä ja samaa.
Juha: Juu, kyllä se minunkin silmiini näyttää S-kirjaimelta (eikä siis F:ltä). Mikä on tosi kummallista, koska filmin ääninauhalla ja käännösteksteissä, samoin kuin netistä löytyvissä transkriptioissa, se on ilmoitettu F:ksi. Mystinen juttu. Joka tapauksessa palkinto meni tällä kertaa valitettavasti sivu suun.
ReplyDeleteReijo: Kuten sanottu, kaikki on sallittua. Palkinto seuraa.
Jäi vaivaamaan tämä rekisterinumero, ja oikeastaan tarinan vielä velkaa olen.
ReplyDeleteSuomalaisia ja oululaisia rekisterikilpiä olen liikennetutkimuksissani sivunnut, lähdejulkaisun "Sata oululaista numerolaattaa" (2002) kirjamarkkinoille pukannut. Autohistoriaa käsittelevissä lehdissä kilvet ovat suosittu keskusteluaihe, joten ajattelin kiinnostusta aiheeseen olevan. Mutta enemmin nuo keskustelut osoittivat tiedon- ja tunnistamisenhalua. Siis mitä laatat kertovat autosta ja sen käyttäjästä.
Rekisterinumeroiden tuntemusta on käytetty salapoliisitarinoissakin. Lähinnä tulee mieleen Hergén "Castafioren korut". Kun taas erään kerran oopperadiivan korut ovat kateissa, niin paikalta poistuu kiireellä yöhön auto, jonka rekisterikilpi on selvästi nähtävissä.
Jotkut väittävät, että italialaisen autojen merkitsemistavan tunteneet olisivat voineet laatoista ("ROMA IL 3218") päätellä ettei autossa ollut koruvarkaita, vaikka puhekupla "Pomo tulee hyvilleen!" sellaiseen viittaisikin.
Neljä sivua myöhemmin korurasia löytyykin sohvatyynyjen alta ja vielä pari sivua eteenpäin autolla paenneet paljastuvat Tempo di Roman toimittajiksi.
En kyllä tiedä miten kilvistä miehet olisi voinut paparazzeiksi päätellä.
Godardin "Viimeissä hengenvedossa" olevan ja ääneen lausutun rekisterinumeron olettaisi sisältävän jonkin viestin, kuten tietokilpailun pitäjäkin tekee.
Vanhassa, jo käytöstä poistuneessa ranskalaisessa autojen rekisteröintitavassa on kolme osaa: juokseva numero- ja kirjainyhdistelmä sekä departementin tunnus.
Yhdistelmässä "3382 GF 75" on viimeisenä tuo kotipaikasta kertova numero, joka tässä tapauksessa kertoo auton olevan rekisteröity Pariisissa.
Joskus myöhemmin Empire-lehti valitsi "Viimeiseen hengenvetoon" maailman sadan parhaan elokuvan joukkoon sijalle 75, mutta se ei nyt ole olennaista.
Juoksevassa numerossa 3382 ei vaikuttaisi olevan erityistä, mutta juokseva kirjainyhdistelmä GF vaikuttaa avaimelta, varsinkin kun se on kuvassa ja ääninauhalla/käsikirjoituksessa eri.
GF:llä on haluttu sanoa jotain.
GF on Ranskan Guyanan (Guyane française) lyhenne. Alueen autoissa rekisterikilvissä tunnusnumerona on 973.
Viittaamalla Ranskan merentakaisiin alueisiin, jotka siis ovat hallinnollisesti järjestetty osaksi valtiota samoin kuin Euroopan alueetkin, voisi ajatella elokuvan tekijöiden tällaisessa pienessa yksityiskohdassakin haluavan viitata "sisäiseen muukalaiseen", sisäiseen ulkopuolisuuteen.
Vau, hieno stoori. Näin sattuma - tässä tapauksessa viattoman tietokilpailun järjestäminen - alkaa tuottaa arvaamatonta ja loistavaa sisältöä.
ReplyDeleteYksi kiinnostuksen alue on vanity-kilvet, joista joskus kauan sitten tein jutun Iltalehteen.
Amerikassahan tunnus voi koostua vaikka pelkästä tekstistä, toisin kuin Suomessa missä joudutaan tyytymään lähinnä I- tai IO-loppuisiin sanoihin. Olenko nähnyt väärin, vai voiko Ruotsissakin käyttää nykyisin pelkkiä kirjaimia?
Suomessa iso, iso muutos tapahtui joku vuosi sitten (?) kun kilpiin hyväksyttiin lopulta myös Ä- ja Ö-kirjaimet.
Harrastetaankohan moista Venäjällä? Viitisentoista vuotta sitten näin Helsingissä vaikuttavan näköisen mustan mersun, jonka tunnuksessa oli kaksi tai kolme A:ta ja numerona 0001 (nollien määrästäkään en ole ihan varma). Muistaakseni jostain päättelin, että kärry oli Moskovasta. Joka tapauksessa veikkaan, ettei rekisteriin merkitty henkilö ollut ihan kuka tahansa Ivan Ivanovitsh.